Jaakko Alavuotunki Vasemmalta ylänurkkaan

Liikuntaan panostaminen kannattaa aina

Suomen kunnissa ja kaupungeissa käytetään vuosittain yhteensä 700 miljoonaa euroa liikuntapalveluiden järjestämiseen. Summa on vain noin kaksi prosenttia kuntien kokonaisbudjetista, joten nämä rahat ovat kuntien taloudessa kuin pisara meressä. Niiden hyöty on lisäksi moninkertainen. Toimivat liikuntapalvelut vaikuttavat merkittävästi kuntalaisten terveyteen ja sitä kautta vähentävät sote-puolen kustannuksia.

Valitettavasti liikuntapalvelut ovat joutuneet usein kamreerien leikkauslistoille, sillä niiden suoraa vaikutusta kulupuolelle on hankala laskea. Liikkumattomuuden aiheuttamista terveysmenoista on tehty kuitenkin arvioita. Arviolta noin 70 prosenttia suomalaisista liikkuu liian vähän ja se on terveysriski. UKK-instituutin johtajan Tommi Vasankarin mukaan liikkumattomuus maksaa Suomessa 1–2 miljardia euroa vuosittain.

Osa kuntien liikuntakuluista katetaan keräämällä käyttäjiltä pääsy- ja tilankäyttömaksuja. Kokonaisbudjetista käyttömaksujen osuus on noin viidennes. Viime vuosina liikuntapalveluiden rahoitusta on siirretty yhä enemmän käyttäjien vastuulle. Tämä on räikeästi ristiriidassa lähes kaikkien puolueiden allekirjoittamien tavoitteiden kanssa. Suomessa puhutaan paljon liikunnallisten elämäntapojen tukemisesta, mutta käytännön toimet sotivat liian usein tätä periaatetta vastaan.

Pääsymaksut eivät ole ongelma hyvin toimeentuleville työssäkäyville käyttäjille. Muiden ihmisten osalta tilanne on toisenlainen. Myös Oulussa pitää tukea tarmokkaammin erityisryhmien liikuntaa. Senioripassi on hyvä alku ja myös esimerkiksi työttömille tarvitaan vastaava pysyvä alennustuote liikuntapaikkoihin. Kotkan VIP-passi on hyvä esimerkki.

Oulussa käytössä oleva alle 18-vuotiaiden ryhmien liikuntavuorojen maksuttomuus on erinomainen asia ja se on ongelmien ennaltaehkäisyä parhaasta päästä. Se laskee kynnystä liikunnan ja urheilun harrastamiseen, kun kustannukset voidaan pitää kohtuullisella tasolla. Tämän ohella kaikissa kouluissa on syytä ottaa käyttöön ”liikkuva koulu” -periaatteet. Tämä tarkoittaa esimerkiksi istumisen vähentämistä, oppimisen tukemista toiminnallisilla menetelmillä ja liikunnallisia välitunteja.

Näiden toimenpiteiden lisäksi Ouluun tulee mielestäni perustaa uudelleen liikuntalautakunta, joka ottaa vastuun näiden asioiden kehittämisestä kaupungissa. Virkamiesvaltaisessa nykymallissa seuratoimijoiden ja liikuntakentän asiantuntijuus jää liian usein paitsioon.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Risto Salonen

Ihan vaan tyhmä kysymys. Pitääkö kunnan leikittää, laulattaa ja vielä liikuttaakin kuntalaisiaan. Voisiko kuntalainen ittekin tehdä jotain ilman kunnan rahaa tai jopa omalla rahalla.

Käyttäjän JaakkoAlavuotunki kuva
Jaakko Alavuotunki

Ei tarvitse ja kyllä toki tehdään aika paljonkin omalla rahalla. Kuten kirjoitin, hyvätuloisille pääsymaksu vaikkapa uimahalliin ei ole ongelma. Monille ryhmille se kuitenkin on ja asiaan tulee puuttua rakentamalla maksuttomia malleja. Lisäksi esim. "Liikkuva koulu" -mallin toteuttaminen ei maksa juuri mitään ja se tuo rahaa kassaan terveysmenojen vähentymisenä. Kunnan pitää olla liikunnallisen elämäntavan mahdollistaja. Budjetissa panostukset ovat muutaman prosentin luokkaa, joten voimme tehdä ne helposti!

Toimituksen poiminnat