Jaakko Alavuotunki Vasemmalta ylänurkkaan

Sitä saa mitä tilaa - vai saako?

Veroparatiisien sulkeminen ja pankkisektorin sääntely kuuluu Vasemmistoliiton keskeisiin eurovaaliteemoihin. Mainio ehdokasjoukkomme on sitoutunut tämän tavoitteen edistämiseen sataprosenttisesti.

Eurooppa tarvitsee kipeästi tiukempaa taloussääntelyä. Eurokriisin keskeisenä syynä oli pankkien finanssipeli, joka aiheutti johdannaistalouskuplan. Sen puhkeamisen seurauksista ovat saaneet maksaa karulla tavalla tavalliset ihmiset ja veronmaksajat ympäri vanhaa mannerta.

Samaan aikaan veroparatiiseihin katoaa vuosittain tuhat miljardia euroa rahaa, jota tarvittaisiin Euroopassa hyvinvoinnin ja työllisyyden tukemiseen.

EU:n kautta voidaan puuttua yhteisin päätöksin tulopohjaamme syövään veroparatiisitalouteen. Parlamentilla on mahdollisuus estää haitallista verokilpailua sekä puuttua aggressiiviseen verosuunnitteluun. Poliittiset voimasuhteet ratkaisevat sen, halutaanko näin toimia.

Onkin tärkeää tarkastella, miten puolueet ja niiden euroedustajat ovat ajaneet näitä teemoja parlamentissa päättyvällä kaudella ja mitä ne haluavat konkreettisesti tehdä jatkossa.

Perussuomalaiset mainostavat itseään eurovaaleissa sloganilla ”Sitä saa mitä tilaa.” Puolue on nostanut veroparatiisitalouden yhdeksi EU-vaaliohjelmansa kärkihankkeeksi.

Käytännön toiminta on ollut kuitenkin aivan jotain muuta. Puolueen kärkiehdokkaisiin kuuluva, parlamentissa Timo Soinin vuonna 2011 korvannut Sampo Terho on talouskysymyksissä ajanut vahvasti oikeistolaista linjaa, joka on ajanut useimmiten jopa kokoomuksen parlamentaarikoista oikealta ohi.

Sampo Terho on äänestänyt europarlamentissa johdonmukaisesti pankkisektorin uudistamista ja suitsemista vastaan. Terho on vastustanut transaktioveroa, veronmaksun avoimuutta lisäävää ja veroparatiisien sulkemista edistävää lainsäädäntöä (kattava listaus meppien äänestyskäyttäytymisestä löytyy vihreiden Satu Hassin sivuilta). Perussuomalaisten edustaja on siis toiminut tähän asti europarlamentissa pankki- ja finanssisektorin kasinopelureiden takuumiehenä.

Puolueen toinen kärkiehdokas Jussi Halla-aho ratsasti viime vaaleissa libertaari-Terhon bandwagonissa. Eiran porvarin mennessä Brysseliin valittu linja ei siis todennäköisesti tule muuttumaan piiruakaan.

Saman johtopäätöksen voi vetää ehdokas Simon Elon sekä puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalon Finnwatchin kyselyyn toimitettujen vastausten perusteella.  Kyselyn perusteella puolue ei kannata muun muassa seuraavia asioita: yrityksiä koskevaa automaattista veroviranomaisten välistä tiedonvaihtoa, EU-maiden omaa listaa veroparatiiseista, yritysten maakohtaista raportointivelvollisuutta, avointa viranomaisrekisteriä yhtiöiden edunsaajien selvittämiseen eikä vastuullisen veronmaksun sisällyttämistä julkisten hankintojen kriteereihin. Perussuomalaiset eivät myöskään kannata yhtiöiden edunsaaja- ja omistajatietojen aiempaa laajempaa julkista saatavuutta.

Miljoonan euron kysymys kuuluu: mitä ajattelevat puolueen äänestäjät tästä? Ovatko he kartalla siitä, millaista talouspoliittista linjaa ja kenen etuja heidän valitsemansa edustajansa todellisuudessa ajavat europarlamentissa tulevalla toimikaudella?

Ristiriitoja löytyy myös muiden puolueiden ohjelmien taustalta. Keskusta tunnustaa europarlamentissa liberaaliryhmä ALDE:n värejä. ALDE on ollut viime vuosina kaikista parlamenttiryhmistä liittovaltiomyönteisin. Se saattanee sopia ankeuttajakomissaari Olli Rehnin pirtaan, mutta vaalikentillä keskustavankkurit ajavat täysin toisenlaisilla teemoilla.

Kärkiehdokas Paavo Väyrynen vastustaa liittovaltiota henkeen ja vereen. Väyrysen tarjoama vaihtoehto on radikaali: rahaliiton purkaminen kokonaan. ALDE:n kautta toimimalla tämä tavoite ei kuitenkaan toteudu koskaan. Jokainen voi miettiä, kenen lauluja Väyrynenkin Brysselissä laulaa, jos sinne asti Paavon tie vie.

Lopuksi on todettava, että jokaiseen parlamenttiryhmään mahtuu sekalaista seurakuntaa. Keskeisin kysymys liittyy yhteisiin tavoitteisiin.

Vasemmistoryhmä GUE/NGL:n vaaliteemat ovat yhtenäiset. Vasemmisto haluaa Euroopan keskuspankin demokraattiseen ohjaukseen ja sijoittajat vastuuseen aiheuttamastaan talouskriisistä. GUE/NGL haluaa työllisyyttä ja kasvua tukevaa politiikkaa kurjistavan leikkauslinjan sijasta. Myös kansallisen päätöksenteon säilyttäminen on meille tärkeää: emme kannata liittovaltiota.

Eurovaaleissa on tärkeää lähteä uurnille – yhtä tärkeää on selvittää, minkälaiselle porukalle annat äänesi!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Sampo Terho ei kansallisesta pääomasta piittaa. Persut ovat huiputuksen mestareita.

Toimituksen poiminnat